Brändäyksen uudet tuulet

Brändin rakentaminen muuttuu jatkuvasti ja nykyisin nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Aiemmin brändin rakentaminen oli pitkälti yritysten käsissä, mutta tiedonkulun nopeutuminen ja lukuisat sosiaalisen median kanavat ovat murentaneet yrityksen yksinoikeutta brändiinsä.

Nykyisin erilaiset mediavaikuttajat, kuten vloggaajat ja bloggaajat, voivat hetkessä kasvattaa pienestä brändistä tunnetumman, mutta myös murentaa olemassa olevaa brändiä. Myös yksittäisellä henkilöllä on mahdollisuus sosiaalisen median kautta vaikuttaa brändiin.

Aiemmin brändin rakentaminen on vaatinut pitkän ajan ja se on ollut todella kallista. Nyt uusia kilpailevia brändejä syntyy jatkuvasti, sillä brändin tunnettuuden rakentaminen on helppoa sosiaalisessa mediassa. Jos alkava brändi saa taakseen todella uskollisia ihmisiä, heimon, jotka rummuttavat asiaa yksityishenkilöinä, on tunnettuuden kasvu nopeaa.

Aikaisemmin brändiä rakensi yritys itse muun muassa mainonnan keinoin. Nykypäivänä tämä kanava ei ole välttämättä edes uskottava. Ihmisen uskovat ennemmin mitä toiset ihmiset ovat brändistä sanoneen. Nämä kaikki muutokset ovat merkittävästi muuttaneet myös brändin rakentamista.

Brändin 10 uutta todellisuutta

Brändi ei ole enää sen omistavan yrityksen käsissä, vaan asiakkaat keskustelevat siitä keskenään ja muokkaavat itse oman mielipiteensä brändistä. Brändin omistaja voi pyrkiä vaikuttamaan siihen, mitä brändistä ajatellaan ja parhaat brändit ovatkin tässä mestareita. Silloin tavoiteltu brändimielikuva ja asiakkaan kokemus brändistä ovat yksi ja sama asia.

Marty Neumeir kuvaa kirjassaan ”The Brand Flip” brändin 10 uutta todellisuutta, jotka ovat

1) valta on siirtynyt yrityksiltä asiakkaille

Kuten ylempänä kuvattiin, asiakkaat ja muut ulkopuoliset saattavat muokata brändiä. Tämä muutos voi olla negatiivinen tai positiivinen, eikä yritys välttämättä pysty vaikuttamaan siihen.

2) ihmiset eivät ole keskittyneet tuotteisiin, vaan merkitykseen

Minkä merkityksen brändi antaa ihmiselle? Itse tuote ei ole tärkeä, vaan se mitä se edustaa.

3) asiakkaat ostavat tuotteita identiteettinsä rakentamiseen

Tekeekö se minusta (omasta mielestä) menestyksekkäämmän, komeamman vai kauniimman? Kun käytän jotain brändiä, luo minulle identiteettiä. Käyttämällä vaikkapa Suomen luonnonsuojeluliiton Norppa -tuotteita luon identiteettiä, että olen luonnonsuojelija kun taas käyttämällä muotimerkkejä, vaikkapa Bossin vaateita luon identiteettiä varakkaasta menestyjästä.

4) ihmiset inhoavat sitä, kun heille myydään, mutta rakastavat ostamista

Me haluamme itse tehdä päätöksemme, hallita omaa elämäämme. Siksi emme tykkää siitä, että meille myymällä myydään. Myyjän tehtävä on ratkaista meidän ongelmamme, kohottaa meidän identiteettiä, ei myydä.

5) ihmiset ostavat heimoina tunteakseen turvallisuutta ja menestystä

Yksin ostaminen on tylsää. On kiva olla saman henkisten kanssa ostamassa. Tämä luo yhteenkuuluvuutta ja samalla vahvistamme toistemme tekemään ostopäätöksen.

6) taistelu ei ole enää yritysten, vaan heimojen välillä

Ihmiset ovat ylpeitä omasta heimostaan, oli heimo mikä tahansa, vaikkapa ”Audi-ihmiset” tai ”kissa-ihmiset”. Ja koska taistelu on siirtynyt heimojen väliseksi

7) vahvimman heimon omaava yritys voittaa

Mitä paremmin brändi tai yritys on onnistunut rakentamaan heimonsa, sitä paremmin yritys menestyy ja sitä uskollisempia heimon jäsenet ovat. Ennen nykyistä some-maailmaa tällaisia heimoja olisi ollut vaikea rakentaa, sillä

8) heimot ovat yhdistyneet teknologian kautta

Sen avulla he pystyvät kommunikoimaan keskenään, ja kannustamaan heimokulttia.

9) brändin täytyy virrata useiden teknologioiden läpi

Eli brändin täytyy olla monikanavainen ja löytyä monista eri paikoista, olla tavoitettava. Mainokset eivät enää riitä, vaan heimot vaativat vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta. Mitä paremmin heidät saa osallistettua, sitä uskollisempia he ovat.

10) menestyvimmät brändit eivät ole staattisia, vaan muuttuvia

Muutos on pysyvää ja myös brändin pitää muuttua ja kehittyä ajan myötä.

 

Nämä kymmenen kohtaa herättävät jälleen miettimään, miten tarkkaa ja suunnitelmallista brändin rakentaminen onkaan. Se ei voi olla vain toimeksianto mainostoimistolle, koska silloin yritys antaa vallan pois omista käsistään. Mainostoimisto on hyvä renki, mutta huono isäntä. Mainostoimisto osaa suunnitella hyvin värit, logot ja mainoskampanjat. Mutta yrityksesi strategiaa ja brändistrategiaa se ei saa päättää. Tästä johtuen sinun täytyy suunnitella brändisi ja sen rakentaminen huolella ennekuin lähdet antamaan toimeksiantoa mainostoimistolle.

 

Bränditerveisin,

Kari Moisiola

Brändin rakentamisen ammattilainen, konsultti, valmentaja ja yrittäjä

Jos sinulla ei yrityksessäsi ole riittävää tietoa brändin rakentamisesta, niin Yrityslautturi auttaa mielellään. Yrityslautturin brändin rakentaminen -verkkovalmennuksessa saat tietää kaiken mitä pitää tietää, ennen kuin soittaa mainostoimistoon. Tai Yrityslautturin konsultoi myös yritystäsi mielellään.

Yrityslautturin brändivalmennuksen verkkovalmennuksiin pääset tutustumaan verkkokaupassa TÄSTÄ

Tai jos haluat kysyä lisää soita tai laita sähköpostia. Yhteystiedot löydät TÄÄLTÄ

Lisää arvoa aineettomilla asioilla

Oletko ajatellut, että brändi ja tuote saattaa sisältää aineetonta lisäarvoa? Tai niihin pystyy tuomaan tai lisäämään sitä. Miten tarkkaan olet tätä pohtinut oman yrityksesi tarjoomassa? Entä kehitätkö yrityksesi aineettomia lisäarvoja järjestelmällisesti? Jos et tähän mennessä ole pohtinut, niin nyt on korkea aika.

Gustav Hafrén on sanonut, että ”brändi on se lisäarvo, jonka kuluttaja on valmis maksamaan tuotteesta lisää verrattuna tavalliseen, nimettömään tuotteeseen, joka kuitenkin täyttää saman tarkoituksen. Merkitön tuote on vain hyödyke. Kun brändi ei pysty tarjoamaan kuluttajalle parempaa etua kuin kilpailijat, se muuttuu hyödykkeeksi. Hyödykkeiden kohtalon määrää markkinahinta.”

Tutkimuksen (S&P 500: ”4 key Reasons Why Brandin Is Important”, Mesissa Mazzoleni, HOW, December 4, 2014) mukaan aineettomien asioiden lisäarvo on rahalliselta arvolta noussut 17 prosentista 80 prosenttiin kolmessakymmenessä vuodessa. Suurin näistä arvoista on brändi.

Brändi on siis lisäarvo, jonka asiakas on valmis maksamaan tuotteesta lisää verrattuna tavalliseen, nimettömään tuotteeseen. Vaikka Brändi itsessään on lisäarvo, listallani on tällä hetkellä 26 aineetonta asiaa, joilla pystyy tukemaan omaa brändiä. Ja lista täydentyy edelleen. Yrityslautturin brändin rakentamisen valmennuksessa ne käydään kaikki läpi, mutta tässä muutama poimittuna, että pääset asiaan kiinni ja pääset heti miettimään miten aineettomat asiat voivat tuoda lisäarvoa sinulle.

Aitous

Tarjoaa aitoa, oikeaa asiaa

Ihmiset haluavat aitoja asioita. Epäaitoudesta jää aina kiinni, joten huijaaminen ei kannata. Kun asiakas saa autenttisen, aidon elämyksen, hänen brändiuskollisuutensa kasvaa merkittävästi.

Osa aitoutta on se, ettei ole kopio. Kopioimalla harvoin päästään samaan lopputulokseen kuin aito. Tästä esimerkkinä kansainvälinen ravintolaketju Vapiano, joka pääosin tarjoaa pastaa ja jonka toiminta perustuu siihen, kuinka tullessaan sisään asiakas saa kortin, jolla hän ostaa tuotteita eri pisteistä ja lopuksi lähtiessään maksaa kortille kertyneet ostokset pois. Ravintoloissa on välitön tunnelma. Näitä ravintoloita on Helsingissäkin pari.

S-ryhmä puolestaan kehittää voimakkaasti ravintolakonsepteja, ja kävi aikanaan tutustumassa Vapianoon maailmalla ja kopioi tuotteen ja rakensi Helsinkiin kopion ravintolasta, juuri hiukan ennen kuin Vapiano avasi ensimmäisen ravintolan Helsingissä. S-ryhmän ravintolassa oli tehty liian paljon kompromisseja ja aidon konseptin laimennusta. Koska konsepti ei ollut aito ja autenttinen, se ei myöskään menestynyt ja lopetti melko pian avaamisen jälkeen.

Aitoudessa on myös yksi lyömätön etu: sitä ei voida kopioida.

Joustavuus

Halu vastata odotuksiin

Kun yritys toimii joustavasti ja vastaa asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin, asiakkaan uskollisuus brändiin kasvaa voimakkaasti.

Yritykseni käyttää vuodesta toiseen samaa painotaloa, koska heidän erityisalaansa on joustaminen. Yleensä painotuotteilla ei ole mitään eritysvaatimuksia ja asia sujuu normaalisti, mutta joskus on poikkeustilanteita. Välillä tarvitaan nopeutta, jolloin he palvelevat niin, että illalla toimitan aineiston ja aamulla saan tuotteet valmiina. Joskus toiveeni ovat aika erikoisia, mutta he eivät koskaan vastaa ei, vaan lupaavat selvittää asian ja löytää ratkaisun. Aina ovat onnistuneet tähän asti, eikä siksi tulisi mieleenikään vaihtaa nykyistä painotaloa.

Kuratointi

Toimii makutuomarina tai kokonaisuuksien rakentajana asiakkaan puolesta

Kuratointi vastaa kysymyksiin ”miten tätä sisältöä voi käyttää?” ja ”mikä tässä sisältö on tärkeintä?” Tämä tarkoittaa sitä, että teemme asiakkaalle ostamisen helpommaksi, kun teemme valmiita kokonaisuuksia.

Taidemuseoissa kuraattori koostaa näyttelyn, eli valitsee esille tulevat teokset ja niiden sijoittelun, jotta asiakkaan ei tarvitse itse tehdä, vaan kokonaisuus on valmiiksi harkittu, kun asiakas tulee katsomaan näyttelyä.

Samaa ajattelua toteutetaan vaateliikkeissä. Sen sijaan, että vaatteet roikkuisivat vain tangoissa, on liikkeissä mallinukkeja, joiden päällä on asukokonaisuuksia. Tämä auttaa asiakasta huomaamaan yhteen sopivat tuotteet ja ostamaan enemmän. Hyvä myyjä myös esittelee lisämyyntinä tuotteita, jotka sopivat jo valittuun vaatteeseen.

Sama idea toimii hampurilaisravintoloissa, jossa on valmiiksi suunnitellut ateriakokonaisuudet tai vaikka nettikaupassa, jossa tulee tuotteen alle rivi tuotteista otsikolla ”muut asiakkaat ostivat myös näitä tuotteita”.

Osallisuus

Antaa asiakkaiden osallistua ja vaikuttaa

Kun ihminen pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin, hän myös sitoutuu niihin.

Hyvin monessa työyhteisössä johtajat ovat päättäneet jo tulevaisuuden tekemiset, mutta henkilökunta sitoutetaan kysymällä heidän mielipiteitään ja järjestämällä erilaisia workshoppeja, joissa mietitään tulevaisuutta. Joskus nämä ovat vain osallistamista, toisinaan ne otetaan aidosti huomioon.

Pandan suklaatehdas on osallistanut asiakkaita, joissa he pääsevät lähettämään ehdotuksia tulevista suklaamauista. Näistä on rakennettu kilpailu, jota toiset puolestaan pääsevät äänestämään. Voittajan ehdotus pääsee tuotantoon ja kauppojen hyllyille. Fazerin keksit puolestaan on järjestänyt kilpailun, jossa asiakkaat voivat lähettää valokuvia ja raati valitsee kuvia keksipakkauksiin. Näin asiakas kokee, että hän pääsee tekemään tuotekehitystä yritykselle ja sitoutuu yritykseen entistä paremmin. Äärimmäinen esimerkki on avoimenkoodin tietokoneohjelma, joita lähes kuka vain pääsee koodaamaan ja vaikuttamaan lopputulokseen.

Kuten huomaat, nämä eivät ole maailmaa mullistavia asioita. Tai sitten ovat. Monet näistä tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, ihan tutuilta, mutta kun pysähdyt miettimään, huomaat, että ehkä näitä ei olekaan ajateltu ja suunniteltu teidän brändinne, tuotteenne tai palvelunne osalta.

Aineettomat asiat, jotka tuovat lisäarvoa, eivät välttämättä maksa mitään, mutta ne tuovat valtavan lisäarvon yritykselle muun muassa asiakasuskollisuuden muodossa. Olisiko teidänkin aika laittaa aineettomien lisäarvojen osalta yrityksenne asiat kuntoon?

Tutustu Yrityslautturin verkkovalmennuksiin, joissa käydään läpi kaikki 26 aineetonta lisäarvoa antavaa asiaa konkreettisin esimerkein. Ja samalla saat paljon, paljon muuta tietoa brändin rakentamisesta.

Brändin rakentaminen: https://yrityslautturi.fi/tuote/brandin-rakentaminen-verkkokurssi/

Brändin rakentaminen ja palaute: https://yrityslautturi.fi/tuote/brandin-rakentaminen-palaute/

Brändin rakentamisen valmennuksista on tullut muun muassa seuraavanlaista palautetta:

”Pitäisi olla pakollinen kaikille yrittäjille”

”Paras valmennus, johon olen tänä vuonna osallistunut”

 

Kari Moisiola

Kirjottaja on brändäyksen ja liiketoiminnan kehittämisen valmentaja ja konsultti.