Artikkelit

Lisää arvoa aineettomilla asioilla

Oletko ajatellut, että brändi ja tuote saattaa sisältää aineetonta lisäarvoa? Tai niihin pystyy tuomaan tai lisäämään sitä. Miten tarkkaan olet tätä pohtinut oman yrityksesi tarjoomassa? Entä kehitätkö yrityksesi aineettomia lisäarvoja järjestelmällisesti? Jos et tähän mennessä ole pohtinut, niin nyt on korkea aika.

Gustav Hafrén on sanonut, että ”brändi on se lisäarvo, jonka kuluttaja on valmis maksamaan tuotteesta lisää verrattuna tavalliseen, nimettömään tuotteeseen, joka kuitenkin täyttää saman tarkoituksen. Merkitön tuote on vain hyödyke. Kun brändi ei pysty tarjoamaan kuluttajalle parempaa etua kuin kilpailijat, se muuttuu hyödykkeeksi. Hyödykkeiden kohtalon määrää markkinahinta.”

Tutkimuksen (S&P 500: ”4 key Reasons Why Brandin Is Important”, Mesissa Mazzoleni, HOW, December 4, 2014) mukaan aineettomien asioiden lisäarvo on rahalliselta arvolta noussut 17 prosentista 80 prosenttiin kolmessakymmenessä vuodessa. Suurin näistä arvoista on brändi.

Brändi on siis lisäarvo, jonka asiakas on valmis maksamaan tuotteesta lisää verrattuna tavalliseen, nimettömään tuotteeseen. Vaikka Brändi itsessään on lisäarvo, listallani on tällä hetkellä 26 aineetonta asiaa, joilla pystyy tukemaan omaa brändiä. Ja lista täydentyy edelleen. Yrityslautturin brändin rakentamisen valmennuksessa ne käydään kaikki läpi, mutta tässä muutama poimittuna, että pääset asiaan kiinni ja pääset heti miettimään miten aineettomat asiat voivat tuoda lisäarvoa sinulle.

Aitous

Tarjoaa aitoa, oikeaa asiaa

Ihmiset haluavat aitoja asioita. Epäaitoudesta jää aina kiinni, joten huijaaminen ei kannata. Kun asiakas saa autenttisen, aidon elämyksen, hänen brändiuskollisuutensa kasvaa merkittävästi.

Osa aitoutta on se, ettei ole kopio. Kopioimalla harvoin päästään samaan lopputulokseen kuin aito. Tästä esimerkkinä kansainvälinen ravintolaketju Vapiano, joka pääosin tarjoaa pastaa ja jonka toiminta perustuu siihen, kuinka tullessaan sisään asiakas saa kortin, jolla hän ostaa tuotteita eri pisteistä ja lopuksi lähtiessään maksaa kortille kertyneet ostokset pois. Ravintoloissa on välitön tunnelma. Näitä ravintoloita on Helsingissäkin pari.

S-ryhmä puolestaan kehittää voimakkaasti ravintolakonsepteja, ja kävi aikanaan tutustumassa Vapianoon maailmalla ja kopioi tuotteen ja rakensi Helsinkiin kopion ravintolasta, juuri hiukan ennen kuin Vapiano avasi ensimmäisen ravintolan Helsingissä. S-ryhmän ravintolassa oli tehty liian paljon kompromisseja ja aidon konseptin laimennusta. Koska konsepti ei ollut aito ja autenttinen, se ei myöskään menestynyt ja lopetti melko pian avaamisen jälkeen.

Aitoudessa on myös yksi lyömätön etu: sitä ei voida kopioida.

Joustavuus

Halu vastata odotuksiin

Kun yritys toimii joustavasti ja vastaa asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin, asiakkaan uskollisuus brändiin kasvaa voimakkaasti.

Yritykseni käyttää vuodesta toiseen samaa painotaloa, koska heidän erityisalaansa on joustaminen. Yleensä painotuotteilla ei ole mitään eritysvaatimuksia ja asia sujuu normaalisti, mutta joskus on poikkeustilanteita. Välillä tarvitaan nopeutta, jolloin he palvelevat niin, että illalla toimitan aineiston ja aamulla saan tuotteet valmiina. Joskus toiveeni ovat aika erikoisia, mutta he eivät koskaan vastaa ei, vaan lupaavat selvittää asian ja löytää ratkaisun. Aina ovat onnistuneet tähän asti, eikä siksi tulisi mieleenikään vaihtaa nykyistä painotaloa.

Kuratointi

Toimii makutuomarina tai kokonaisuuksien rakentajana asiakkaan puolesta

Kuratointi vastaa kysymyksiin ”miten tätä sisältöä voi käyttää?” ja ”mikä tässä sisältö on tärkeintä?” Tämä tarkoittaa sitä, että teemme asiakkaalle ostamisen helpommaksi, kun teemme valmiita kokonaisuuksia.

Taidemuseoissa kuraattori koostaa näyttelyn, eli valitsee esille tulevat teokset ja niiden sijoittelun, jotta asiakkaan ei tarvitse itse tehdä, vaan kokonaisuus on valmiiksi harkittu, kun asiakas tulee katsomaan näyttelyä.

Samaa ajattelua toteutetaan vaateliikkeissä. Sen sijaan, että vaatteet roikkuisivat vain tangoissa, on liikkeissä mallinukkeja, joiden päällä on asukokonaisuuksia. Tämä auttaa asiakasta huomaamaan yhteen sopivat tuotteet ja ostamaan enemmän. Hyvä myyjä myös esittelee lisämyyntinä tuotteita, jotka sopivat jo valittuun vaatteeseen.

Sama idea toimii hampurilaisravintoloissa, jossa on valmiiksi suunnitellut ateriakokonaisuudet tai vaikka nettikaupassa, jossa tulee tuotteen alle rivi tuotteista otsikolla ”muut asiakkaat ostivat myös näitä tuotteita”.

Osallisuus

Antaa asiakkaiden osallistua ja vaikuttaa

Kun ihminen pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin, hän myös sitoutuu niihin.

Hyvin monessa työyhteisössä johtajat ovat päättäneet jo tulevaisuuden tekemiset, mutta henkilökunta sitoutetaan kysymällä heidän mielipiteitään ja järjestämällä erilaisia workshoppeja, joissa mietitään tulevaisuutta. Joskus nämä ovat vain osallistamista, toisinaan ne otetaan aidosti huomioon.

Pandan suklaatehdas on osallistanut asiakkaita, joissa he pääsevät lähettämään ehdotuksia tulevista suklaamauista. Näistä on rakennettu kilpailu, jota toiset puolestaan pääsevät äänestämään. Voittajan ehdotus pääsee tuotantoon ja kauppojen hyllyille. Fazerin keksit puolestaan on järjestänyt kilpailun, jossa asiakkaat voivat lähettää valokuvia ja raati valitsee kuvia keksipakkauksiin. Näin asiakas kokee, että hän pääsee tekemään tuotekehitystä yritykselle ja sitoutuu yritykseen entistä paremmin. Äärimmäinen esimerkki on avoimenkoodin tietokoneohjelma, joita lähes kuka vain pääsee koodaamaan ja vaikuttamaan lopputulokseen.

Kuten huomaat, nämä eivät ole maailmaa mullistavia asioita. Tai sitten ovat. Monet näistä tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, ihan tutuilta, mutta kun pysähdyt miettimään, huomaat, että ehkä näitä ei olekaan ajateltu ja suunniteltu teidän brändinne, tuotteenne tai palvelunne osalta.

Aineettomat asiat, jotka tuovat lisäarvoa, eivät välttämättä maksa mitään, mutta ne tuovat valtavan lisäarvon yritykselle muun muassa asiakasuskollisuuden muodossa. Olisiko teidänkin aika laittaa aineettomien lisäarvojen osalta yrityksenne asiat kuntoon?

Tutustu Yrityslautturin verkkovalmennuksiin, joissa käydään läpi kaikki 26 aineetonta lisäarvoa antavaa asiaa konkreettisin esimerkein. Ja samalla saat paljon, paljon muuta tietoa brändin rakentamisesta.

Brändin rakentaminen: https://yrityslautturi.fi/tuote/brandin-rakentaminen-verkkokurssi/

Brändin rakentaminen ja palaute: https://yrityslautturi.fi/tuote/brandin-rakentaminen-palaute/

Brändin rakentamisen valmennuksista on tullut muun muassa seuraavanlaista palautetta:

”Pitäisi olla pakollinen kaikille yrittäjille”

”Paras valmennus, johon olen tänä vuonna osallistunut”

 

Kari Moisiola

Kirjottaja on brändäyksen ja liiketoiminnan kehittämisen valmentaja ja konsultti.

Tarinat myyvät – myös brändiäsi

Brändin tarinallistamisesta puhutaan paljon, ja siitä on muodostunut lähes ”pakko” brändimaailmassa. Yksi haasteista on, että asian voi ymmärtää hyvin monella tavalla ja tarinoitakin on joka lähtöön. Myös Brändin ja yrityksen tarinoita on useita erilaisia, joilla kaikilla on erilainen tarkoitus.

Miksi kertoa tarinoita? Tarinat ovat viehättäneet aina. Niitä on kerrottu sukupolvilta toisille ja hyviä tarinoita on jaksettu kuunnella kerrasta toiseen. Me rakastamme niin kuunnella, kertoa kuin keksiä niitä.

Miten mitataan hyvä tarina? Yksinkertaisin mittari hyvälle tarinalle on se, että haluat kertoa siitä eteenpäin. Hyviä tarinoita ovat usein vitsit. Harvempi keksii itse vitsejä, vaan kun kuulemme niitä, niin parhaimmat haluamme kertoa eteenpäin. Brändin osalta yksi tarinankerronnan muoto on mainokset. Hyvät mainostarinat nousevat monesti kahvipöytäkeskusteluihin.

Brändiä voidaan rakentaa tarinallistamalla se, mutta tarinan on oltava hyvä ja se pitää olla rakennettu oikein. Bränditarinan tarinan tekijän pitää osalta käyttää erilaisia komponentteja oikein, jotta tarinan vaikuttavuus kasvaa. Mielikuvilla ja tunteilla leikkiminen on tärkeä osa tarinankerrontaa. Tapoja kertoa tarinoita on miljoonia. Tarinoiden taika on tavassa selittää vaikeatkin asiat yksinkertaisesti.

 

Miksi Brändi pitäisi tarinallistaa?

Brändin on herätettävä huomiota ja sen on luotava tunnereaktio, jotta sen muistaa ja sitä voi ihailla. Hyvä bränditarina koskettaa asiakasta ja osoittaa brändin olevan merkityksellinen hänelle.

Osaava tarinankertoja käyttää hyödykseen tunteita ja mielikuvia sekä viestii brändin arvoista ja identiteetistä oivaltavalla tavalla. Brändillä on otettava kantaa ja seisottava sanojensa takana – mieluiten etunenässä, ennen kuin kaikki muutkin toitottavat samaa asiaa.

Tarinallistaminen on työkalu, jota mainonta käyttää saadakseen viestinsä mielenkiintoiseksi. Pienetkin viestit, joita brändi julkaisee, pitäisi muuttaa osaksi brändin ydintarinaa. Ydintarinaa pitää rakentaa kuitenkin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti, jotta syntyy se haluttu, tavoitemielikuvaa lähellä oleva brändi.

 

Mitä hyötyä tarinallistamisesta on brändille?

Ensinnäkin taloudellinen hyöty, sillä hyvät tarinat vahvistavat brändiä ja asiakasuskollisuutta, eli tuovat rahaa ja lisää myyntiä. Toiseksi hyvä bränditarina tarjoaa elämyksiä ja mahdollisuuden samaistua brändiin. Kolmanneksi bränditarina vahvistaa asiakassuhteita. Neljänneksi hyvä tarina sitouttaa henkilökuntaa, koska he kuuluvat osaksi tarinaa ja he kertovat myös hyvää tarinaa eteenpäin.

Brändin tarinallistaminen siis kannattaa, mutta kuka osaa tehdä hyviä tarinoita? Ja millainen tarinan pitäisi olla? Auttaessani yrityksiä rakentamaan brändiä kehotan heitä tarinallistamaan brändinsä, kertomaan tarinan. Lähes aina saan kuulla yrityksen syntytarinan, joka kertoo yrittäjästä ja yrityksestä itsestään, ja usein niin, että he kertovat sen omasta näkökulmasta, jossa yritys tavalla tai toisella pelasti heidät. Sitten tulee se iso mutta. Tällainen tarina ei anna kuulijalle mahdollisuutta samaistua tarinaan, kokea, että on osa tarinaa, mikä puolestaan aiheuttaa sen, että kuulija ei sitoudu eikä osta.

Dushyant Wadivka onkin todennut, että ”tuote on brändi, eikä siitä ole mitään muuta kerrottavaa tarinaa kuin kaikki ne tunteet, joita kuluttaja kokee omistaessaan kyseistä brändiä”

Ja brändi tarinallistamisessa on useita erilaisia tarinoita: Bränditarina, ydintarina, syntytarina, henkilötarina ja logotarina. Onko sinulla nämä kaikki? Onko ne erilaisia? Oletko edes miettinyt, millaisen vaikutuksen hyvä, ammattimaisesti tehty tarina saa aikaiseksi?

Sitten kun on mietitty millaista tarinaa haluaa kertoa, pitää huomioida brändin elinkaaren vaihe, sillä bränditarinan pitää olla erilainen, riippuen mitä tarinalla tavoitellaan. Alla on kuva brändin elikaaresta ja tarinatyypeistä elinkaaren vaihessa.

Brändin tarinallistaminen ei siis ole helppoa. Ja kun vielä hyvän tarinan pitää olla siis sellainen, johon kuulija voi samaistua. Mieti siis tarinaasi kuulijan näkökulmasta, älä omastasi.

Vielä lopuksi lainaus Ian Rowdenilta: ”Parhaat brändit on rakennettu hyvien tarinoiden pohjalta.”

Jos haluat tietää lisää brändin tarinallistamisesta tai oppia paremmaksi brändin tarinallistamisessa, tutustu Yrityslautturin brändin tarinallistaminen -verkkokurssiin https://yrityslautturi.fi/tuote/brandin-tarinallistaminen/ Josta saat eväät brändin tarinallistamiseen.

 

Kari Moisiola

Kirjoittaja on brändin rakentaja ja brändivalmentaja

Brändi ratkaisee menestyksen – myös pienyrittäjällä

Jokaisen yrityksen kannattaa brändätä. Pienenkin. Tartu siis härkää sarvista ja rupea tekemään brändäystä oikein.

Brändin rakentaminen kuulostaa yhtä aikaa sekä helpolta että vaikealta. Yksi ongelma on se, että meillä jokaisella on mielikuva brändistä. Kun sanoo ihmiselle ”brändi” useimmille tulee mieleen vaikkapa Hugo Boss, Fazer, Juhla Mokka tai vaikkapa Jari Sarasvuo. Haaste on siinä, että me tiedämme miltä valmis tunnettu brändi näyttää, mutta emme todellisuudessa tiedä miten brändi rakennetaan.

Ajatellaanpa vaikka edellä olevia esimerkkejä brändeistä. Tulitko ajatelleeksi,  että siellä oli neljä erilaista brändityyppiä: tuotebrändi, yritysbrändi, henkilöbrändi ja hybridibrändi (hybridibrändillä tarkoitetaan useamman brändityypin yhdistelmää, esim. tuote+yritys, tuote+henkilö). Ensimmäinen tehtävä brändin rakentajalla onkin, että pitää valita minkä tyyppistä brändiä rupeaa rakentamaan. Kuulostaa helpolta, mutta todellisuudessa yllättävän vaikeaa, etenkin pienyrittäjälle. Kun olen keskustellut lukuisten pienyrittäjien kanssa heidän brändin rakentamisestaan, kuulemani on usein hyvinkin sekava. He sanovat yhtä, mutta tekevät toista, tai usein kaikkia brändityyppejä yhtaikaa, jolloin mistään ei tule hyvä.

Se, mitä tyyppiä rupeaa toteuttamaan, vaikuttaa merkittävästi seurauksiin ja pitkällä aikavälillä. Jos rupeaa brändäämään tuotetta, se on selkeä ja kohtuullisen helppo juttu, mutta kun uusia tuotteita tai tuotealueita tulee, täytyy brändääminen näiden osalta aloittaa alusta. Jos taas rupeaa brändäämään yritystä, se on huomattavasti vaativampaa ja vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa, mutta silloin pystyy yritysbrändin alle rakentamaan uusia tuotteita ja tuoteperheitä. Jos taas rupeaa brändäämään henkilöä, vaikkapa yrittäjää itseään, se on verrattain helppoa, etenkin nykyisessä somemaailmassa. Tässä on kuitenkin ongelma tulevaisuuden kannalta kahdessa mielessä: Jos haluaa laajentaa yritystä ja palkata uusia työntekijöitä, he eivät pysty hyödyntämään yrittäjän henkilöbrändiä, koska asiakkaat haluavat asioida brändin kanssa. Toinen haaste on, jos haluaa tulevaisuudessa myydä yrityksen: Brändillä on arvoa, jos brändi on henkilö, siitä ei saa lisäarvoa yrityksen myynnissä, jos brändi on yritys tai tuote, tästä voi rahastaa ylimääräistä.

Eli kuten huomataan, ei ole helppoa valita millaista brändiä rakentaa, sillä kaikissa on sekä huonot että hyvät puolensa. Ja kun on valinnut brändäyksen tyypin, pitäisi vielä osata rakentaa sitä. Kuitenkin brändääminen kannatta, jos sen tekee hyvin.

Miksi sitten pienenkin yrityksen kannattaa brändätä? Tässä joitakin hyötyjä, joita brändääjä saa:

  • Parempi kate: ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän brändituotteesta tai -palvelusta kuin brändittömästä
  • Brändin laatu mielletään paremmaksi – siksi myös hintaa voi nostaa enemmän
  • Uskollisia ostajia: ostaja muistaa brändin, kun hänelle tulee tarve ostaa
  • Vahva brändi pärjää kilpailutilanteessa paremmin
  • Brändin mainonta on tehokkaampaa, koska bändi on tunnetumpi
  • Vahva brändi houkuttelee myös parhaat työntekijät
  • Myös sidosryhmät ja kumppanit haluavat tehdä yhteistyötä tunnettujen brändien kanssa
  • Brändi mahdollistaa lisensoinnin ja franchising-liiketoiminnan ja näin ansainnan skaalautumisen
  • Tunnetun brändin avulla voit luoda uusia brändejä
  • Brändillä on arvoa ja voit halutessasi myydä sen

Missä tilanteessa sinun brändin rakentamisesi on? Pitäisikö asialle tehdä jotain?

Yrityslautturi on rakentanut todella laajan brändi rakentaminen -verkkovalmennus, joka johdattaa osallistujan läpi koko brändimaailman: alkaen siitä, mitä brändi oikeasti on päätyen siihen, että osallistujalla on valmis brändisuunnitelma omalle brändille. Valmennus sisältää yli 20 tehtävä, joita tekemällä oma brändiosaaminen kasvaa. Valmennus on täysin itseopiskelua, joten osallistuja voi edetä täysin omaan tahtiin. Tutustu kurssiin https://yrityslautturi.fi/tuote/brandin-rakentaminen-verkkokurssi/

Jos sinusta tuntuu, että haluat ammattilaisen auttamaan tai tekemään brändiäsi, Yrityslautturi auttaa myös tässä. Tutustu palveluun https://yrityslautturi.fi/valmennukset-ja-konsultointi/brandin-rakentaminen/ ja ota yhteyttä.

 

Kari Moisiola

Kirjoittaja on brändin rakentaja ja brändin rakentamisen valmentaja.